2000-luvun musiikki

2000-luvun suosittuja suomalaisia kevyen musiikin esittäjiä olivat muun muassa Anssi Kela ja Maija Vilkkumaa. Lauri Tähkä ja Elonkerjuu lauloi rockia pohjalaismurteella ja löi itsensä läpi.  Iskelmälaulaja Anne Mattilan levyt myivät kultaa lähes poikkeuksetta. Vuonna 1985 aloitettuja Seinäjoen tangomarkkinoita järjestettiin joka vuosi myös 2000-luvulla. 1900-luvun tangokuninkaallisista uraansa jatkoivat menestyksekkäästi muun muassa Arja Koriseva, Jari Sillanpää ja Marita Taavitsainen. Paula Koivuniemen suosio nousi 2000-luvulla. Vuosikymmenen menestyskappaleita olivat myös Denigraten Mombasa (2002) elokuvasta Menolippu Mombasaan ja Siiri Nordinin Sydämeeni osuman sain (2003) elokuvasta Helmiä ja sikoja. Jore Marjarannan tiuhaan soitettu Haaveet kaatuu (2003) on puolestaan elokuvan Pahat pojat tunnusmusiikkia. 2000-luvulla edesmenneitä kevyen musiikin henkilöitä olivat muun muassa pikkutuhmista pop-kappaleistaan tunnettu viihdetaiteilija Kikka (1964–2005), suomalaisen muusikkokaartin terävimpään kärkeen kuuluva Kirka (1950–2007) ja Suomirockin grand old man Juice Leskinen (1950–2006).
Idols-tyyppiset televisio-ohjelmat toivat mukanaan suuren määrän uusia esiintyjiä, joiden menestys tosin ei yltänyt useinkaan esikoisalbumia pidemmälle. Idolsin ensimmäisen tuotantokauden voittaja Hanna Pakarinen ja toiseksi tullut Jani Wickholm menestyivät kohtalaisesti, mutta lopulta potin korjasi kolmanneksi tullut Antti Tuisku. Popstars-ohjelman voittaja Gimmel toimi vain pari vuotta, yhtyeen suurin hitti on Etsit muijaa seuraavaa (2002). Gimmelin jäsenistä menestykselliselle soolouralle pääsi Jenni Vartiainen, hänen 2000-luvun hittejään on muun muassa Ihmisten edessä (2007). Vuosikymmenen nuorinta muusikkopolvea edusti Anna Abreu (s. 1990), joka ponnahti suosioon vuoden 2007 Idols-ohjelmasta. Abreun menestyskappaleita on muun muassa End of Love (2007).
Eräät suomalaismuusikot menestyivät paitsi omassa maassaan, myös ulkomailla.Daruden Sandstorm (1999) oli eräs vuosikymmenen alun hittejä. Yhdysvalloissa Sandstormin digimyynti ylitti sittemmin puolen miljoonan rajan. Daruden tuotanto julkaistiin Yhdysvalloissa digitaalisessa muodossa vuonna 2007. Kansainvälistä suosiota nautti myös HIM, joka teki levytyssopimuksen yhdysvaltalaisen Sire Recordsin kanssa syyskuussa 2004.
Nightwishin Once oli kesällä 2004 Euroopan myydyin musiikkialbumi. Suomen ulkopuolella menestyi myös rock-yhtye The Rasmus.  Albumi Dead Letters (2003) myi yli puolitoista miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu oli single In the Shadows, joka nousi listaykköseksi Suomessa, Saksassa ja Uudessa-Seelanissa. Suomen yleisradioyhtiö voitti Eurovision laulukilpailun ensimmäisen kerran vuonna 2006 Lordin esittämällä sävellyksellä Hard Rock Hallelujah. Helsingin Kauppatorille kerääntyi kymmeniä tuhansia ihmisiä juhlistamaan voittoa. Suomen yleisradioyhtiön edustussävellysten menestys Eurovision laulukilpailussa oli siihen asti ollut vaatimatonta, usein Suomi oli jäänyt viimeiselle sijalle.

90-luvun musiikki

Ylipäätään suomalaista populaarimusiikkia syntyi jälleen menneeseen verrattuna moninkertainen määrä ja esityskanavien määrä kasvoi. Ensinnäkin YLEn kanavauudistus vastasi paikallisradioiden haasteeseen vuonna 1990. Radio Suomi ja Radiomafia lisäsivät populaarimusiikin tarjontaa. Samaan aikaan sekä musiikkia luova että kuluttava nuoriso löysi ja kehitti lukuisia uusia rockin ja popin alakulttuureja. Erityisesti raskaamman rokin sekä englanninkielisen musiikin nousu alkoi. Musiikkituotanto alkoi pikku hiljaa myös demokratisoitua, kun äänitystekniikka alkoi hinnaltaan olla useampien saavutettavissa. Niinpä entistä useammat muusikot pystyivät omissa pajoissaan tekemään enemmän tai vähemmän julkaisukelpoista jälkeä. Vuonna 1992 CD-myynti ohitti LP-myynnin. Formaattisekamelskan ja laman seurauksena äänitteiden myynti romahti. Kulta- ja platinalevyrajoja laskettiin ensimmäisen kerran 1994 ja toisen kerran 2001. Piratismista tuli Suomessa vakava ongelma jo ennen tietoverkkoja, kun CD-levyjä kopioivat laitteet tulivat kaikkien saataville ja massaturismi Viipuriin ja Tallinnaan alkoi. Itsekopioitu tai naapurimaan torilta hankittu CD oli äänenlaadultaan täysin identtinen alkuperäisen kanssa. C-kasetti piti kuitenkin pitkään pintansa mukana kannettavissa soittimissa ja autoissa. Applen iPod-soitin julkaistiin vasta lokakuussa 2001. DVD-levy tuli markkinoille 1999.

80-luvun musiikki

Suomen popmusiikissa monet 70-luvun lopulla aloittaneet yhtyeet jatkoivat ja tekivät uransa huippumenestyksen 80-luvulla, esim. Pelle Miljoona, Eppu Normaali, Popeda, ja monet 70-luvun lopun punk- ja uuden aallon musiikintekijät saattoivat jatkaa erilaisen musiikin tai uusien yhtyeiden muodossa. Popmusiikissa Suomestakin tähyiltiin ulkomaille. Bogart Co. teki ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä vakavasti otettavaa synthpoppia. Muita menestyneitä yhtyeitä mm. Pera & The Dogs, Musta Paraati. Paul Oxley's Unit oli luultavasti Suomen suosituin yhtye kesästä 1981 syksyyn 1982.

Rockmusiikissa Zero Nine oli Suomen ensimmäisiä vakavasti otettavia heavy rockin tekijöitä. Hanoi Rocksin lupaavasti alkanut ulkomaanvalloitus katkesi yhtyeen rumpalin kuolemaan. Hanoi Rocks oli 1980-luvun merkittävin suomalainen yhtye ulkomailla, mutta kotimaassa merkittävin oli puolestaan Dingo, jonka suosiota kuvatessa voidaan puhua dingomaniasta. Jonna Tervomaa aloitti uransa lapsitähtenä laululla Minttu sekä Ville, jolla hän voitti Syksyn sävel -kilpailun vuonna 1983. Laulajista ja lauluntekijöistä kärkinimiä olivat Hector, Juice Leskinen, J. Karjalainen ja Pave Maijanen. Vuosittainen Syksyn sävel -televisio-ohjelma koki suosionsa huipun 1980-luvun aikana. Ohjelma muutettiin vuonna 1987 rakenteeltaan kaikille avoimesta kilpailusta kutsukilpailuksi.

Vuosikymmenen suosituimpia iskelmälaulajia olivat muiden muassa Tapani Kansa, Reijo Kallio, Jamppa Tuominen, Paula Koivuniemi, Lea Laven, Katri-Helena, Tarja Ylitalo, Anita Hirvonen, Meiju Suvas, Kake Randelin, Matti ja Teppo Ruohonen, Ahti Lampi, Taneli Mäkelä ja Topi Sorsakoski sekä hieman vanhempaa, jo pari vuosikymmentä aiemmin uransa aloittanutta polvea edustaneet Eino Grön ja Reijo Taipale. Iskelmämusiikkia soittaneita yhtyeitä olivat Solistiyhtye Suomi, Finlanders ja Souvarit. Ahkerimpia iskelmien sanoittajia olivat Juha Vainio, Vexi Salmi, Chrisse Johansson ja Raul Reiman.

70-luvun musiikki

Musiikkia kuunneltiin usein radiosta ja suosittuja ohjelmia oli mm. Jokamiehen sävelradio sekä Nuorten sävellahja, johon saattoi lähettää musiikkitoivomuksia. Vuosikymmenen aikana C-kasetti vakiinnutti asemansa LP-levyn rinnakkaisena musiikin tallennusmuotona. Ruisrock aloitti ensimmäisenä suomalaisena rock-festivaalina v. 1970. Vuosikymmenen loppuun mennessä rockmusiikin kaupallinen menestys ohitti perinteisen iskelmä- ja viihdemusiikin. Tunnetuimpia rockyhtyeitä olivat Tasavallan Presidentti, Wigwam, Sleepy Sleepers, Alwari Tuohitorvi, Amulet, Virtanen, Hullujussi, Jussi & The Boys, Ronski & Exotic, Royals ja suosituimpana Hurriganes. Esiintyjistä 70-luvun suosikkeja olivat mm. Danny, Sammy Babitzin, Muska, Freeman, Maarit ja Kirka. Rocklyriikkaa kehittivät etenkin Hector, Juice Leskinen, Mikko Alatalo, Tuomari Nurmio, Kari Peitsamo ja Dave Lindholm; syntyi käsite Suomirock. Musiikkilehtiä olivat Suosikki, Musa, Intro, Soundi, Uusi Laulu ja Help!.

60-luvun musiikki

Musiikissa 1960-luvun alussa muotiin nousi rautalankamusiikki. Myöhemmin Beatles-tyyliset yhtyeet valloittivat myös Suomen.  Viihdemusiikissa elettiin uudistusten aikaa, ja nuorisolle suunnattu musiikki valloitti markkinat. Rock and roll oli tullut osaksi nuorisokulttuuria jo 1950-luvulla, ja rockin suurin tähti Elvis Presley oli edelleen suosittu. The Beatles oli 1960-luvun merkittävin pop-musiikin uudistaja ja keulakuva. John Lennonin, Paul McCartneyn, George Harrisonin ja Ringo Starrin yhtye saavutti suosionsa huipulla ennennäkemättömän suosion ("beatlemania"). Lukuisista aikakauden suosituista yhtyeistä mainittakoon vielä The Rolling Stones ja The Doors. Suomessa edelleen tanssittiin tangon tahtiin ja kuunneltiin iskelmämusiikkia.

1960 luvun suomi

                                 Suomi 1960-luvulla

Suomessa 1960-lukua leimasi suuret murrokset, joiden vaikutus erottuu edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomi kehittyi sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusmaaksi.Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos oli toisen maailmansodan jälkeen ainutlaatuisen raju. Pienviljely, johon oli panostettu voimakkaasti vielä sodan jälkeen, kävi nopeasti kannattamattomaksi. Elintason nousu kaupungeissa takasi parempia mahdollisuuksia maaseudun väelle. Pohjois- ja Itä-Suomesta muutto suuntautui Etelä-Suomen kasvukeskuksien lisäksi myös naapurimaahan Ruotsiin.

1960-luvulla Suomessa oli kaksi televisiokanavaa TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2 (Yle TV1 ja Yle TV2). Lisäksi oli yksi kaupallinen televisiokanava mainostelevisio, joka lähetti ohjelmaa Ylen verkosta.

1950-luvun suomi

                            Suomi 1950-luvulla



Suomi 1950-luvulla oli maatalousvaltainen, joka tosin kaupungistui ja teollistui nopeaa tahtia. Yhteydet ulkomaille lisääntyivät. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus muutti Suomen ilmettä huomattavasti. Väkimäärä nykyisen Suomen alueella oli kasvanut sotien jälkeen muutamassa vuodessa suurten ikäluokkien myötä. kehittyvästä terveydenhoidosta huolimatta tartuntataudit vaivasivat ja aiheuttivat kuolemia. Varsinkin miesten keskimääräinen elinikä oli alhainen.

Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys lähetettiin toukokuussa 1955, hankkeen takana oli radioinsinööriseura. Tekniikan edistämissäätiö alkoi tukea orastavaa televisiotoimintaa vuonna 1956, jolloin TES TV -niminen kanava aloitti lähetyksensä pääkaupunkiseudulla. 

Toinen maailmansota vaikutti voimakkaasti 1950-luvun alun viihteeseen, viihdetilaisuuksien pohjavireeseen ja laulujen teksteihin - olihan tanssikiellon päättymisestä vasta pari vuotta. Vuosikymmenen lopussa sodan vaikutus oli ratkaisevasti vähentynyt, elettiin sävelparaatien aikaa. Tanssilavakulttuuri kukoisti 1950-luvulla, esiintyjistä suosituin oli Olavi Virta, jonka ura oli alkanut 1930-luvulla.

1950-luvun ilmiö oli niin sanottu rillumarei, kevyen, kaikkea vakavuutta ja tekosyvällisyyttä kaihtava populaarikulttuurin ilmentymä, joka ulottui iltamiin, elokuviin, musiikkikappaleisiin ja kuunnelmiin. Pilkan kohteina olivat modernismi, "Helsingin herrat" ja teennäisyys. Rillumarein keskeiset henkilöt olivat Reino Helismaa, Toivo Kärki ja Esa Pakarinen. Elokuvataiteessa rillumarein merkkiteoksia ovat Rovaniemen markkinoilla (1951) ja Lentävä kalakukko (1953).