Koulunkäynti 70-luvulla
Uusi opetussuunnitelma
Peruskoulun
opetussuunnitelma esitettiin 1970. Koulun työviikko muuttui kuusipäiväisestä
viisipäiväiseksi 1971. Peruskouluun siirtyminen aloitettiin Lapin läänissä
vuonna 1972 ja päätettiin pääkaupunkiseudulla 1977. Oppikoulut lakkautettiin
uudistuksen myötä. Pedagogiset menetelmät muuttuivat. Peruskoulu edellytti myös
koulurakennuksilta joustavuutta ja muunneltavuutta, sillä opettajajohtoisen
luokkaopetuksen rinnalle tuli suurryhmä-, pienryhmä- ja yksilöllinen opetus.
Koulutuksen päämääräksi esitettiin oppilaan persoonallisuuden kehittäminen.
Yksilökeskeisyyttä korostettiin ja valinnaisaineita lisättiin. Piirtoheittimet
olivat 1970-luvun uutuus.
Uudet koulurakennukset
Perinteinen
koulutyyppi ei enää soveltunut uuteen järjestelmään, ja vanhoja kouluja
ryhdyttiinkin korjaamaan peruskoululle sopiviksi. Uusiin kouluihin rakennettiin
kirjastot lukusaleineen sekä auditoriot, joissa koko koulu saattoi kokoontua
yhtä aikaa. Uutuus oli maisemaluokka, joka voitiin jakaa liikuteltavilla
väliseinillä pienempiin osiin. Aineluokka eli kiertojärjestelmä yleistyi
yläasteen kouluissa ja lukioissa. Eri oppiaineilla oli omat opetustilansa,
joihin oppilaat välituntien aikana siirtyivät. Tiloista tehtiin avoimia:
luokkahuoneet liitettiin lasiseinin käytäviin. Pienryhmät saivat omat soppensa
tai ”pilttuunsa”. Solujärjestelmään perustuva rakennus yleistyi 1970-luvulla. 1970-luvulla alettiin myös rakentaa
monitoimitaloja, joissa koulu oli vain yhtenä osana. Varsinaisten
koulurakennustenkin kohdalla suositeltiin monikäyttöisyyttä, jotta niistä
saataisiin irti mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti