Kirjallisuus 1950-luvun Suomessa

Kirjallisuus 1950-luvun Suomessa

  1950-luvusta puhutaan modernismin aikana suomalaisessa kirjallisuudessa, vaikka romaani ja novelli eivät tätä tyylisuunta välttämättä edustaneetkaan. Modernismilla tarkoitetaan vapaata muotoa, johon eivät kuuluneet loppusoinnut tai säännöllinen rytmi. Modernismia edustivat runoudessa Paavo Haavikko ja Eeva-Liisa Manner ja proosan puolella Veijo Meri. Modernisteista ei kuitenkaan ikinä muodostunut samanlaista yhtenäistä ryhmää kuten esim. Tulenkantajista pari vuosikymmentä aiemmin.

   Tunnetuin 50-luvun kirjailija oli tietenkin Väinö Linna. Vuoden -54 Tuntematon sotilas ja vuonna -59 aloitettu Täällä pohjantähden alla trilogia nostivat Linnan kansalliskirjailijan asemaan ja häntä pidetään sodanjälkeisen Suomen suurimpana kirjailijana. Mika Waltari jatkoi kansainvälisesti menestyneen Sinuhe egyptiläisen aloittamaa historiallisten romaanien sarjaa. Johannes Angelos, Turms kuolematon ja Valtakunnan salaisuus ilmestyivät kaikki saman vuosikymmenen aikana, kuvaten Waltarin valtavaa työmoraalia ja ahkeruutta. Myös vuonna 1958 ilmestynyt pienoisromaani Feeniks onnellinen sai erittäin hyvän vastaanoton. Modernisteista voidaan mainita Veijo Meren vuonna 1957 ilmestynyt Manillaköysi.