Nuorisotyö ja nuorisokulttuuri 1950-luvulla

Työryhmä: Krista, Nea, Kivi & Henna.S

Toisen maailmansodan jälkeen nuorilla oli mahdollisuus luoda oma elämäntyyli. 50-luvulla alettiin ensimmäisen kerran puhumaan teini-ikäisistä, jotka eivät olleet lapsia, mutta eivät myöskään aikuisia. Nuorisokulttuuri rantautui Suomeen 50-luvulla, mutta ei edennyt suurempia kaupunkeja pidemmälle. Perinteinen popmusiikki väistyi rock and roll musiikin tieltä.

Suuret ikäluokat syntyivät 1945-1950. Kuntien nuorisotyön johtosääntö vuonna 1950 "luoda toimintaedellytyksiä alueensa nuorisokasvatuksen eri muodoille, edistää kotien, koulujen ja nuorisojärjestöjen kasvatuksellista yhteistoimintaa ja seurata nuorison harrastuksia ja vapaa-ajan käyttöä". Vuonna 1957 264 kunnassa oli nuoriso-ohjaaja, mutta toimintaan soveltuvista tiloista oli puutetta.

Helsinkiin tuli nuorisokahvila vuonna 1957, Haka-kerho. Haka-kerho oli musiikillisesti nuorille tärkeä paikka
Haka-kerhon piirissä syntyi harrastuspiirejä muun muuassa teatterin ja urheilun ja musiikin aloille. Nuorisojärjestöt ja seurakunnat järjestivät Haka.kerhossa valistustilaisuuksia sekä kaupalliset toimijat, kuten levy-yhtiöt ja vaatemarkkijoinat,omia tapahtumiaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/03/haka-kerho-tarjosi-biljardia-piirileikkia-ja-rock-and-rollia

 Nuorisotyötä koskevan lainsäädännön tarpeesta ryhdyttiin käymään keskustelua 1950-luvun jälkipuoliskolla. Suomen nuorisojärjestöjen edustajisto teki opetusministeriölle vuonna 1956 ensimmäisen ja vuonna 1958 toisen esityksen nuorisotyölain aikaansaamiseksi. Suomen nuorisotyöntekijäin liitto yhtyi vuonna 1958 tekemässään esityksessä sne:n aloitteisiin, mutta vaati että, kuntien nuorisotyöstä olisi säädettävä yksityiskohtaisemmin.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti