Työnteko 1950-luvun Suomessa

Sotien jälkeen Suomea kuormittivat suuret sotakorvaukset, evakkoon joutuneiden asuttaminen, sekä rintamamiesten ja kansan sopeuttaminen rauhaan. Tuolloin pulaa oli vielä kaikesta, paitsi työstä. Vaikka talous kasvoi Suomessa hitaasti, niin sodanjälkeisellä ajalla, sekä teollistumisella oli merkittävä työllistävä vaikutus. 

1950-luvulla puolet suomalaisista työskenteli alkutuotannon parissa ja suurin osa asui maaseudulla. Vaikka elinkeinoelämän rakenteet olivat muuttumassa, perustettiin suomeen sotien jälkeen lähes satatuhatta uutta pientilaa. 

Suomi on Euroopassa juuri sen verran syrjässä, että kaupungistuminen ja teollistuminen alkoivat siellä hieman muuta Eurooppaa myöhemmin. 1950-luvulla teollistuminen ja kaupungistuminen olivat vielä alkutekijöissään. Tärkeimmät teollisuudenalat olivat metsä-, metalli ja tekstiiliteollisuus, kiihtyvä kaupungistuminen työllisti rakennusalalla. Palvelusekotorilla ihmiset työskentelivät kuljetus-, kauppa- ja hallintotehtävissä. Julkisella puolella töitä oli vielä vähän, mutta työlllisti mm. opettajia, poliiseja ja lääkäreitä. VR oli jo tuohon aikaan iso työnantaja. 

Vuoden 1956 yleislakko

Suomessa sotien jälkeen nopeasti noussut hintataso, johti Suomen historian kolmanteen ja viimeisimpään yleislakkoon. Lakko alkoi 1.3.1956 ja päättyi 20.3.1956. Työtaistelu johti 6-10% palkankorotuksiin. Yleislakko loi alkusysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän syntymiselle. 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/18/aikamatka-arkeen-tyo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_1950-luvulla